keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Khao San Road

Khao San Road on reppumatkaajien mekka...eli toisinsanoen bilehelvetti. Se yksinkertaisesti on vaan katu, joka on muodostunut reppumatkaajien suosikiksi, siella on halpoja ja ei niin hyvia hostelleja, matkatoimistoja, kusettajia, ravintoloita, kannaajia, varkaita...mita nyt voi tuommoiselta miniIbizalta odottaakaan. Kuulemma nykyaan katu on jo menettanyt sen alkuperaisen arvonsa ja tosireissaajat ei sinne enaa majoitu...like me:)

..
.Jullen antaman Mondon Thaimaa-oppaan mukaan Khao San Road on pieni helvetti maan paalla, huomaa jotenkin selvasti ettei kirjan kirjoittaja ole pitanyt kokemastaan ja nakemastaan. Hanen mukaansa siella tulee vahintaan raiskatuksia, hakatuksi tai ryostetyksi eika pelkastaan vaan omaa tyhmyyttaan. Mielipiteita on yhta monia kuin matkaajiakin...Itse olen taalla tavannut reissaajia jotka siella asustelevat ja ovat kovasti pitaneet. Eika ole kuulemma ollut ongelmia. Niin hekin sanovat ja mina teille, etta se jarjen kaytto on sallittua ja sen saa ottaa sielta kotoa matkalle mukaan:)
..
Eilen kavin siella vahan kavelemassa...piti vahan shoppailla, mutta ei niista toinen toistaan kauheammista kukkamekoista millaan saanut sen nakoisia etta ois voinu ostaa. Sitten rupes kaiken lisaksi satamaan. Sade taalla Thaimaassa ei oo mitaan pienta tihkuttelua vaan sita tulee sitten ihan helvetisti sielta taivaalta. Loppujen lopuksi kadut tulvi hetken aikaa ja piti kavella paljain jaloin. Sade loppui yht'akkia kuin alkoikin...
.
Loppujen lopuksi olo alkoi olemaan suht heikko, flunssa oli iskenyt aamulla kovaa takaraivoon ja nyt tuntui silta ettei ois kannattanut ulos lahtea ollenkaan. Voipi olla etta osittain johtuu liian vahasta veden kittaamisesta tai epasaannollisesta syomisesta.
.
Nain viela kuitenkin muutaman minuutin tapaamiani kavereita 'maailmalta', olivat jatkamassa matkaansa pohjoiseen. Taisivat olla yhta vasyneita kuin minakin...heilla vaan oli 12 tunnin bussimatka edessaan ja etsivat apteekista valiumia josko matka menis mukavemmin:)
.
..
Paatin sitten lahtea sielta pahimpaan ruuhka-aikaan ja taksikuskit vaan naureskeli, kun kerroin mihin haluan:) Noh tinkasin sitten tuktukin (joo, oon oppinu tinkaamaan) ja se lahti mua sinnepain viemaan...mutta ruuhka tosiaan oli niiiiiiiiiiin jarkyttava, etta se jatti mut vaan lahimmalle skytrain asemalle ja menin sitten silla loppumatkan. Matka tuktukilla oli aika jaatava, piti rystyset valkoisena pitaa tuktukin katosta kiinni etta pysyi kyydissa ja se pakokaasun maara oli ihan jarkyttavaa. Ei ihmekkaan etta taalla niita naamareita monet pitavat.

.
On noi tuktuk kuskit kylla tavallaan taitaviakin, niin vikkelasti ne huristelee ja puikkelehtii silla menopelillaan, etta ittea oikeen hirvittaa. Liikennesaannot taalla ei oikeen oo kaikkien tiedossa, ainakaan samat mita Suomessa, mutta ne on kaikki vaan tottunu tahan menoon. Kaikki vaistaa toisiaan ja tootilla annetaan varoitusmerkki etta taalta tullaa, varo...etta niinkun jotain logiikkaa taa liikenne taalla kylla seuraa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Viikko täynnä, joko niitä hattuja on näkynyt? ;)

Terkkuja JT:n ankeudesta.

Täti kirjoitti...

Nainen, huolestuneena tiedustelen, lukevatko vanhempasi tätä blogia....Sieltä on kohta Panelian pusikoista tulossa delegaatio hakemaan tyttöä kotiin ;)

Toivottavasti flussa hellittää, että pääset nauttimaan olemisesta kunnolla!