Los Angeles - vihdoin ja viimein

Tosiaankin…tuli käytyä Ameriikan mailla. Tilannekatsaus sieltä tulee vaan tälleen kaks viikkoo jälkikäteen, kun siellä joko laiskotti tai oli liian kiireinen (selityksiä) kirjottamaan. Mä luulen että päivitän tänne blogiin reissukuulumisia vielä vuosi sen jälkeen kun palaan takasin kotiin :) jos palaan…

...

Niiiiiin ja jotkut on varmaan kuullu senkin, että mun ihka uusi ihana kannettava koki nestevahingon viimisinä lomapäivinä ja näppis paskana ja silleen. Nyt sen oon saanu huollosta ja voipi taas kirjotella. Vaikkakin…perkeleen aussit, ei niillä paljoon päässä liiku. Vein koneen huoltoon, ilmotin mikä vika että korjatkaa näppis ja sitten kun sain koneen takasin niin olivat vaihtaneet fiksuina englantilaisen näppäimistön…Onneksi avasin koneen siellä huollossa , huomasin että ääkkös nappulat puuttuu ja ilmotin että heips kuulkaas että nyt on ongelma. Ne meinas vaan että haittaako tuo nyt :) Olivat ihan pirun tylyjä, mun ois kuulemma pitäny itte sanoo siitä...hemmetti, eikös se nyt oo itsestäänselvää että jos mulla on skandinaavinen näppäimistö, niin se korvataan kanssa samanlaisella eikä sinnepäin. Ensin piti vetää syvään henkeä ja sen jälkeen alkoi volyymi nousemaan…kyllä sieltä suusta kaikki kirosanat tuli jotka englanniksi osaan! Ja nyt on sitten uus näppis tilattu ja ne on nyt sitten niin nöyrää ja mielinkielin. Ei kai ne oo tottunu asiakkaisiin jotka oikeesti tietää mitä tahtoo ja vaatii sen kanssa. Pääasia että kone kuitenkin toimii ja sillä pystyy jotenkin kirjottelemaan. Jos joku nyt ihmettelee, että jos mun koneessa on nyt englantilainen näppis ja silti kirjotan suomea äineen ja öineen…huomasin että on näppäimet vähän sekasin tässä koneessa. Täähän on siis Suomesta ostettu ja vaihdettu väärä näppis niin on vaan näppäimet vähän sekasin. Nyt tulee ää heittomerkkinäppäimen kohdalta ja öö kaksoispisteen kohdalta, kysymysmerkki väliviivaan kohdasta jne jne. että koittakaa kestää, niin mäkin teen :)

...

...

Ameriikka. Päätettiin tyttöjen kanssa että tahdotaan lomalle ja ois ylikiva nähdä, niin ruvettiin kartottamaan maapalloo, että missä sit nähtäis. Vaihtoehdot vaihteli Kiinasta Thaimaaseen ja tänne Aussilaan, mut lentoliput on tällä hetkellä aika pilvissä tullakseen tänne ja toisaalta tänne lentääkin ihan liian kauan tullakseen vaan pienelle lomalle. Puolet matkasta menis jetlaagin hoitamiseen ja toinen puoli pintapuoliseen raapasuun että mitä kerkeis näkemään ja kokemaan. Nykiä tytöt ensin ehdotti ja oishan se ollu magee paikka nähdä ja Suomesta ois saanu ylihalvat lennotkin sinne…mutta mun kannalta se ois taas ollu ihan sama kun oisin lentäny takasin Suomeen. Yhtä kallis, ellei jopa kalliimpi ja lentomatka kestäis vuorokauden. Joten pysyttiin Ameriikan mantereella ja päädyttiin Los Angelesiin! Sinne lentää molemmista suunnista saman vertaa ja tais lentojen hinnatkin olla jokseenkin samansuuruset…eli sinne sitten, jännitti!!! Siistii!!!

...

...

Lennot sattu niin että mä olin siellä aamuste ja tyttöjen kone saapu illalla…mun suunnitelma oli, että katon tytöille kaiken valmiiksi, käyn kaupassa hakemassa safkaa ja punkkuu ja kartotan mitä lähimaastosta löytyy. Joo niinhän mä teinkin, mutta kävelin vaan väärän suuntaan kun oli kartta väärinpäin kädessä. Meillä oli motelli ihan Hollywood Bulevardilla ja siltä kadulta löytyy tämä Walk of fame , Kodac teatteri jne jne, mutta mä löysin itteni jostain kälysestä aasialaiskorttelista, jossa jopa vähän pelottikin kävellä. Motellin omistaja sanokin myöhemmin että älkää pimeellä ainakaan tonne päin kävelkö :) Mutta löysin kaupan eli safkaa ja punkkuu (siellä kun ruokakaupasta saa ostettua koviakin viinaksia) ja painuin motellille ootteleen tyttöjä. Meinasin lähtee niitä vastaankin kentälle, mutta jetlaagi iski ja nukahdin telkkarin ääreen. Sama kävi kyllä tytöillekin, ei siinä kauaa hereillä oltu kun kaikki meni nukkumaan. Halaukset ja kuulumiset vaihdettiin. Oli siinä hetki itellä hakemista kun tajus että mun ihanat ystävät on tullu tänne asti ja saan puhua pälpättää suomea kokonaiset kaks viikkoo :)

...

...

Ensimmäisenä päivänä käännettiin kartta oikeinpäin ja lähettiin oikeeseen suuntaan kävelemään:) Löydettiin Walk of Fame ja nää muut, ei kyllä ollu mitään kovin kummosta…itellä ainakin oli aika suurensuuret kuvitelmat Hollywoodista ja niistä tähdistä ja kädenjäljistä. Olihan ne siellä ja mageet olikin, mutta se oli vaan pari korttelii sitä turistihössötystä, matkamuistomyymälöitä, mäkkäri ja pirusti porukkaa. Mietin vaan sitä kun joku julkkis saa oman tähden sinne kadulle ja se sattuukin olemaan jossain mäkkärin sisäänkäynnin kohdalla tai tienristeyksessä…mikä kunnia:) Ne tähdet jatku kyllä joka suuntaan, että ois siinäkin varmaan saanu päivän vietettyä hyvin niitä seuraamalla. Suurin osa oli ihan tuntemattomia ja joillakin oli useampikin tähti, erikoista. Ja mä löysin Mikki hiiren tähden, jei! jep jep...

...

...

Losissa käytiin myös Universal studiolla, magee paikka…kyllä ne amerikkalaiset osaa ton kulissihomman. Siellä oli erilaisia elokuvateemojen mukana tehtyjä vuoristoratoja-kyytejä…Jurassic park, Muumio, Simpsonit…3D terminaattori ja 4D Shrek…en kyl tiiä että mitä eroo noilla 3D ja 4D:llä on, mut oli aika hauskoja ja elaviä. Terminaattorileffaan ois voinu mennä uudestaankin. Ja sitten käytiin siellä tällä Studioajelullakin, katottiin kaikki leffakulissit läpi. Aluksi oli vähän erikoista kun ajeltiin siellä studiohallien välissä ja se opas kuulutti että tuolla kuvataan sitä ja tätä ja tuolla taas tota, mutta ei sisälle päästy mihinkään…ne oli vaan semmosia perus teollisuushalleja ja niitten takapihalla henkilökunta mussutti donitseja ja kävi röökillä. Että tätäkö tää koko kiertoajelu nyt sit on...halleja ja parkkipaikkoja. Kyllä siellä sitten loppujenlopuksi näkyi ihan niitä oikeitakin leffakulisseja, tappajahai leffan minilammikko ja muovihai, Tom Cruisen se alien maailmantuhoja leffan lentokoneet jne jne. Yllättävän pieniä kulisseja ne kaikki oli, että kyllä ne leffaohjaajat sit vaan osaa tehdä pienistä jutuista näyttäviä ja vaikuttavia leffoja.

...

...

Universaalilla käytiin kyllä kahteen otteeseen. Se oli lähin, sinne pääsi metrolla ja kun kerta sai kaks päiväää yhden päivän hinnalla niin mikäs siinä sitten…ei tarvinnu ekalla kerralla niin kauheen paniikissa kaikkee kierrellä:) Toinen kerta käytiin siellä ihan viimisinä päivinä kun kaikki muut paikat oli jo kierretty…ja mun tuurilla mä olin just telonu jalkani edellisenä päivänä, käväsin tutustumassa Hollywoodin sairaalaelämään (ei ollu yhtään niinkun telkkarissa) ja sain sitten kävellä kainalosauvoilla seuraavat pari viikkoo. Hyvä loman loppuhuipennus:) Universaalilla vuokrattiin mulle rullatuoli kun en jaksanu niillä sauvoilla kävellä. Se on ihan uskomattoman rankkaa köpötellä niitten kanssa…sääliks kyllä käy niitä joilla jalka on ihan oikeesti murtunu ja niitä keppejä täytyy käyttää useemmankin viikon. Mä kävelin niitten keppien kanssa vaan metroasemalle ja sieltä Universaalibussille ja helvetti kun oli kipeet kädet. Jakso aina kävellä joku kymmenen metriä ja piti ottaa henkee ja sit taas toiset kymmenen metriä…kädet rakoilla ja illalla nukahin samantien kun jakso väsyttää…onneks Universaalilla Petra ja Marsu jakso työnnellä mua sen tuolin kanssa. Vaikka siellä rullatuolivuokraamolla sanottiin että sen kanssa ei saa mitään etuja että jonon ohi pääsis, mut kyl me vaan päästiin:) kaikki oli tosi ystävällisiä ja ehkä vähän liiankin dramaattisia mun suhteen, hyvä etteivät kuuluttaneet siellä että pyörätuoli tulossa, tehkää tilaa ja antakaa kunniaa:)

...

...

Mitäs muuta…näin jälkikäteen on tosiaan tosi järkee kirjottaa, kun ei muista enää mitä kaikkee tapahtu. Ois vaan pitäny jaksaa iltaisin kirjotella, kun kerta siellä motellilla oli ilmanen WiFi. Laiska:) Kati sitä siellä sanokin että mä en päivitä blogiani tarpeeks usein, ettei sitä jaksa ees käydä kattomassa kun ei siellä oo mitään uusia juttuja koskaan:) Että facebookin kautta mun kuulumisia taitaa parhaiten pystya seuraamaan…pirun feissari, koukuttava pirulainen.

...

...

Minä oon ylpee ittestäni, mä meinaan ajoin siellä autoo!!! Hitto jos mulla kesti kymmenen vuotta että uskalsin ajaa yksin autolla Helsingin mannerheimintietä, niin nyt ajellaan Losin motareilla jo kun vanha tekijä. Oli se aika siistii:)

...

...
Meil oli hemmetin hieno auto, se kulki niin pehmosesti eteenpäin... ja se oli punanen:) Mulla oli vähän semmonen viharakkaus suhde siihen meiän GPS:ään. Ilman sitä ei kyllä missään nimessä ois osannu ajella yhtään mihinkään, mutta se kun ilmotti aina siinä vähän niinkun viime metreillä että käänny ja ei sitä motareilla ihan tosta vaan käännytä. Kyllä sitä muutamaan otteeseen poikettiin motarin ulkopuolella mutkittelemassa ja palattiin taas kiltisti takasin seuraamaan ohjeita:) Mutta kyllä sitä sitten oppi tulkitsemaan kun vähän aikaa sen kanssa ajeli. Mäkin haluun semmosen, se on siisti! Meinasin jo hetken että oonko unohtanu ajaa autoo silleen oikeella puolella, kun täällä Aussilassa on tottunu jo kohtalaisen hyvin tohon vääränpuoleiseen liikenteeseen. Mut hyvin meni kaikki…osattiin Disneylandiin ja Magic Mountain huvipuistoon ja tietty siihen periamerikkalaiseen WalMartiin:)

...

...

Me vuokrattiin auto vaan muutamaksi päivää, ettei ihan hurjia matkoja sen kanssa ajeltu, mutta joka päivä kuitenkin jossain. Ajeltiin myös Malibussa, ei kylläkään nähty ainuttakaan julkkista. Ois ollu kyllä mageempaa jos meillä ois ollu avoauto ja ois ollu vielä lämpimämpää, niin niitten palmujen katveessa biitsille huristellessa ois tuntenu olonsa ihan filmitähdeksi :)

...

...

Mun matkan kohokohta oli tietysti nähdä mun ihanat ystävät ja Disneyland :) Onks kukaan hokannu että mä tykkään Mikki Hiirestä :) Täälläkin jo hostellin porukka on välillä kyselly että tuota Fini hei, mikä juttu toi Mikki oikeen on...Mulla on nyt Mikki paita, kello, pullonavaaja, avaimenperä, vihko, kaulakoru jonka jokerkesin katkasemaan...Thaimaasta ostettu Mikki nilkkakoru:) Oisin ostanu sieltä Disneylandista semmoset Mikkikorvatkin, mutta siellä oli vaan niitä omituisia juutalaishattuja korvineen eikä semmosta pantaa jollasta mä aattelin:)

...

...

Jonotettiin varmaan yli puolituntia siellä Disneylandissa että Elisa pääsee kattomaan Mikki Hiirtä ja pääsee sen kanssa samaan kuvaan.Marsu ja Petra onneks jakso ootella mun kaa...Kati oli jääny sillä reissulla Motellille nukkumaan ja kävi Hollywoodissa shoppailemassa:) Mä olin varautunu tuhlaamaan kaikki jäljellä olevat rahani Disniin, mutta ei siellä loppujen lopuksi niin kauheesti ollu mitään ostettavaa...aika lapsellista krääsää. Yllätys:) Mut jotain pientä kivaa kuitennii…se mun uus Mikki Hiiri rannekello on kaikkein magein, siinä on Mikin kädet viisareina :)

...

...

Kyllä Amerikka magee maa on, ei kylläkään mua vaikuttanu kovasti. Mein Motelli oli niinkun leffoista…semmonen pieni, jossa on uima-allas keskellä ja iso valonuoli mainos ulkopuolella :) Me vaihdettiin huonetta siellä kolmeen kertaan…ekaksi kun oltiin siellä vaan neljä päivää, jonka jälkeen lähettiin vähäks aikaa Vegasia tutkimaan ja sen jälkeen palattiin takasin, niin ensimmäisen yön jälkeen vaihdettiin huonetta semmoseen paikkaan jossa oli oma parveke. Luksusta! Huoneet oli ihan jees, en valita. Kaks parisänkyy, mä jaoin omani Katin kanssa ja joka yö jompikumpi oli ominut peiton kokonaan itelleen…ei pitäis kahen peittovarkaan jakaa samaa peittoo…Amerikka on niinkun tää Aussilakin, että siellä on parisängyissä paripeitto eikä sinkkupeittoja niin kun meillä Suomessa. Oon sitä täällä monesti ihmetelly ja selittäny kaikille että peittovarkaan kanssa nukkuessa on parempi olla omat peitot ettei käy kylmästi J mut ei ne tajuu…suomalaiset on kuulemma omituisii. Yks tyyppi täällä jopa kysy että mitenkäs sitä rakkautta sitten jaetaan jos on omat peitot :)

...

...

Anyway…Ehkä meillä oli liian vähän aikaa olla siellä, tai ei mitään ehkä vaan me tosiaan oltiin siellä vaan kaks viikkoo. Ehkä se Losi nyt ei enempää aikaa tartte, mutta oishan siellä nyt ollu vaikka mitä muuta siinä ympäristössä ja ois voinu viettää muutaman löhöpäivänkin siinä välissä. Me mentiin vähän tukka putkella melkeen joka päivä, että iltasin oltiin sitten niin väsyneitä ettei jaksanu lähtee mihinkään humputtelemaan. Sitten kun vihdoin ja viimein lähettiin, niin meikäläinen päätyy sairaalaan :) Kyllähän me melkein joka ilta korkattiin punkkupullo, mutta sitten kun korkattiin useempi ja lähettiin lähibaariin niin ei hyvää seuraa. Nyrjäytin jalkapöydän lihakset (joo on näköjään mahdollista) juostessani korkkareilla. Tais olla sen vertaa hyvä puudutus päällä ettei kipu kauheesti siinä vaiheessa vaivannu, otin vaan korkkarit pois jalasta ja jatkoin paljain jalon matkaa…seuraavana aamuna sitten ihmettelin että mikä on kun pysty kävelemään :) eli ei muutakun sairaalaan röntgeniin tutkimana että onko luita poikki. Ei onneks ollu vaan ihan nyrjäytyksellä selvittiin…vai oiskohan se ollu niin että joku lihasrevähdys ja luutkin oli jotenkin hassusti. Kuitenkin hoitsut oli mukavia ja lääkäri totes että varmasti sattuu yhtä kovasti kun ois oikeesti luita poikki. Palvelu oli kyllä hyvää sen jälkeen kun niille selvis että mun vakuutus korvaa kaiken 100% :) Sain ikiomat kainalosauvat, ihan uudet kun paketista otettiin…ja tommosen mielenkiintoisen tukikengän, jonka kanssa kävelinkin jo jonkin aikaa. Sauvoilla en kävelly kun reilun viikon ja sen jälkeen varovasti nilkuttaen ton kengän kanssa. Nyt mennään jo ilman mitään melkein normaalisti, vähän sivulinkuttaen :) Juosta ton jalan en uskalla, kerran sen jo tein kun kiirehdin liikennevaloihin ja sen jälkeen piti palkita ittensä tujulla buranalla :) noh, eiköhän siitä joskus hyvä tuu…monet vaan pelottelee että tommoset vaivat tulee vaivaamaan ikuisuuden. Onneks toi onnettomuus sitten sattui siinä ihan loppupäivinä, ettei tarvinnu pistää suunnitelmia uusiksi. Kaikki paikat mitkä haluttiin nähdä niin nähtiin.
...

Kerettiin me ton kahden viikon aikana tosiaan käymään Las Vegasissakin ja sieltä käsin kattomassa Gran Canyonia. Otettiin semmonen kolmen yön valmisreissu Vegasiin sisältäen Gran Canyonin . Mä oon ollu siellä ihan pihalla että minne ollaan menossa ja kenen kanssa, Marsu ja Petra oli niin hyvin hoitanu kaikki että mä vaan laitoin rahaa tiskiin ja seuraan johtajaa :) Sunnuntai aamuna raahattiin ittemme Chinatowniin oottamaan bussia, joten mulle selvis siinä vaiheessa että tod näk ollaan matkaamassa muutaman kiinalaisen kanssa.

...

...

Me neljä suomalaista, yksi ruotsalainen poika, ranskalainen tyttö ja tais olla yks venäläinen pariskuntakin ja loput kiinalaisia :) Kiinalaiset on kyllä ihmeellistä sopulikansaa. Koko ajan ollaan isossa porukassa kylki kyljessä ja hirmuinen meno päällä. Hyvä että bussi kerkes pysähtymään kun kaikki kinuskit oli jo jonossa käytävällä rynnimässä ulos. Gran Canyonilla kävi hauskasti, kun mentiin sinne toimistoon sisälle ja mein opas sano että tännepäin…Kati sano että oottakaa hetki hän käy vessassa ja kun palas niin me oltiin jo kadottu…piru vie ne sopulit vaan vei meiät mukanaan, ei voitu mitään :) hyvä ettei samalla jalat irronnnu maasta kun kiinalaislauma vei mukanaan!

...

...

Gran Canyon oli magee…Vegas oli magee! Mä luulin että majotutaan siellä johonkin samantapaseen motelliin missä Losissakin oltiin, mutta päästiin aika mageeseen hotelliin ja jokainen omiin sänkyihin :) Mein hotelli oli Stratosphere.

...

...

Ollu aikoinaan vissiin aika suosittukin paikka. Se on semmonen tornihotelli ja siellä katolla on pieni `huvipuisto` eli kolme semmosta härvelilaitetta. Pitihän ne nyt läpi käydä tottakai :) vähän meinas olla pissat housuissa ekassa laitteessa, kun tosiaan oltiin jo valmiiksi niin pirun korkeella ja sen raketin kanssa oltiin menossa vielä korkeemmalle…mut voipahan nyt sanoo et sekin on koettu :) Oli kyllä positiivinen yllätys toi mein hotelli. Ja muutenkin oli kiva reissu…vähän ne kiinalaiset on hassuja, mutta kovasti niillä oli meille ohjelmaa. Ensimmäisenä iltana ne vei meit bussiajelulle kaupunkiin , jotta nähtiin nää kaikki vesishowt ja valoshowt, ei me oltais kyllä itteksemme kaikkialle löydetty. Joka asiastahan piti tietty maksaa erikseen + antaa tippiä joka suuntaan, että siinä mielessä mein sikahalpa pakettimatka kävi vähän kalliiksi.

...

...

Gran Canyonin reissuun käytettiin yks päivä. Mä en ees tienny että se on niin kaukana Vegasista…todensanoen mä en ees tienny että missä se on :) Siihen mein hintaan sisälty reissu south Canyonille (oliko se south?) jonne ois ollu matkaa 5 ja puol tuntia ja 1 tunti aikaa kattella maisemii ja ottaa kuvii. Toinen vaihtis oli west Canyon, jonne oli taas 2 ja puol tuntia ajomatkaa ja siellä saatais olla taas 4 tuntia. Siellä myös pääsis helikopteriajelulle…ja tämähän vaihtis tietty maksaa :) Se on jotain intiaanienn pyhää maata josta piti maksaa 54$ per nassu + helikopterikyyti ja tipit jokaiselle…hemmetin amerikkalainen kultturi kun pitää olla niitä dollareita koko ajan varalla taskussa kun pitää muistaa antaa tippiä joka tyypille. Ne ihan erikseen mainitsee siitä että bussikuskille pitää antaa dollari kun meette ulos ja mulle 6 dollaria kun lähetään kotiin päin jne.

...

...

Tyttöjen kanssa päädyttiin sit tohon west canyoniin helikopterikyyteineen ja veneajeluineen. Southissa ja westissä on vissiin se ero että south on tuplasti korkeempi ja komeempi…kai. Mä olin kyllä ihan suhteellisen vakuuttunu tosta mein westistäkin. Komeet maisemat. Päästiin kopterin kyytiin, Kati pirulainen pikkusena pääsi etupenkille näkemään parhaat maisemat! Vähän me vaan joututtiin turhaan ootteleen siellä joka paikkaan, kopterikyytiä, veneajelua ja kopterikyytiä takasin. Tuntu että kaikki muut pääsi meitä ennen ja siellä oli kaikenlisäksi kylmä ja iski nälkä ja rupes jo melkeen vähän kiukuttaan…siellä oli kolme eri kohtaa jossa pysahdyttiin, busseilla pääsi nopeetsi paikasta toiseen ja maisemat oli aika vaikuttavia…oishan se ollu ihan mageeta nähdä se korkeempi southkin, mutta ei vaan millään huvittanu melkein 6 tunnin bussimatka sinne tunnin maisemienkattelun takia. Haluttiin kumminkin keritä iltaakin viettämään siellä Vegasissa.

...

...
Marsun ja Katin kanssa illalla sitten pistettiin vähän nätimpää päälle, korkattiin taas vaihteeksi punkkupullo ja mentiin sinne mein hotellin torniin niihin laitteisiin. Sen jälkeen otettiin taksi alle ja mentiin kaupungille kattomaan Bellagion vesishowta, syomään, pelaamaan ja drinkille :) On siellä kyllä kaikenlaista siellä Vegasissa. Mä pelasin varmaan kaikki 5 dollaria enkä voittanu penniäkään…onneks tai harmiks meillä ei ollu aikaa mennä kattomaan mitään showta mihinkään, ne ois ollu kyllä mageet mut ois maksanu varmaan ihan pirusti. Alko jo matkabudjetti notkumaan tossa vaiheessa :)

...

...

Anyway...matka oli magee ja mulla oli hauskaa ja oli ihana nähdä Petraa, Katia ja Marikaa!!!!!!!!!! Nyt on sormenjäljet ja valokuva ikuistettu Ameriikan tietokantaan + Univeraalin tallelokerosysteemeihin :) Meinas mulla vähän itku päästä kun tyttöjä viimisenä päivänä hyvästelin ja halailin. Iski hirmuinen koti-ikävä ja tänne Aussilaan palatettassani meinasin jo varata lentolipun takasin kotiin, mutta yli 15 tunnin yöunien jälkeen mielikin jo rauhoittui ja elämä rupes näyttämään kivemmalta :)

...