torstai 11. helmikuuta 2010

Tasmania tour alkaa...alkoi

Melbournesta aamulento Tasmaniaan Hobartiin, joka on ns. Tasmanian pääkaupunki. Australiaahan tämä vielä on etten sentään maata ole taas vaihtanut. Tassila on se pienehkö saari etelä Aussilassa. Jos en paljoa valehtele niin Aussilan ja UudenSeelannin välissä...melkein.
...
Hobart on vähän tylsä paikka. Hostelli oli ihan tylsä...vaikka sitä sanoo että yhden yön nukkuu vaikka sillan alla päällään seisten, no joo...mutta kun on yber tylsää ja hostelli on kolkko, kaamee, tylsä ja kaikkee vastaavaa mahollista, niin ei siinä muu auta kun viihdyttää itteensä kävelemällä pullokauppaan ja takasin :) sieltä hostellin pihalta sitä juttuseuraa aina löytää, jos on muuten tylsää. Mulle jopa tarjottiin ensimmäisenä iltana töitä täältä! Yhelle kaverille siellä kun selittelin että puujuttuja hommailen Suomessa, niin meinas että mähän osaan taloja rakentaa ja jotain semmosia hommia tarjos mulle rahat käteen periaatteella. nice...
...
Hobart on vähän pettymys...tiesin kyllä että pieni paikka on kyseessä ja pienihän tää onkin...puoli tuntia niin on kiertäny koko paikan läpi. Täällä vaan ei juurikaan ole mitään...siis ei mitään miten sen nyt sanois...luonnetta. Ei juurikaan arkkitehtuuria jota ihastelis, katukuva on joka paikassa aika sama ja ykstoikkonen. Vähän semmonen hälläväliä kaupunki. Täällä asuu melkein puolet koko Tasmanian väestöstä eli reilut 200 000, kun koko Tassilassa asuu vaan puolisen miljoona asukkia. Sen verran historiaa muistan nyt tolta mun ´kiertueelta´ että Hobart on Aussilan toiseksi vanhin kaupunki, Sydney on vanhin...Melbourne on kolmanneksi vanhin :) Interesting eikö...
...
Australian vanhin käytössä oleva silta
...
Puukkasin itteni semmoseen 8 päivän / 7 yön Tasmanian kiertueelle, joka mainosti itteensä että jos haluat nähdä ja kokea kaiken Tasmaniassa niin tämä on sun juttus:) Kattelin muitakin matkanjärjestäjiä ja samantapasia reissuja, mutta ne uhkaili että tarttis patikoida 5-9 km joka päivä...ei oo mun juttu semmonen ei. Tällä järjestäjällä ei vaadittu mitään patikointikenkien hankintaa tms. Mä vaan haluan istua bussissa ja nauttia maisemista...käydä välillä haukkaamassa raitista ilmaa ja napsimassa pari kuvaa todisteeksi että paikan päällä ollaan oltu.
...
Mä nyt en muista puoliakaan (en juuri ainuttakaan) paikan nimee jossa sen koko kaheksan päivän aikana käytiin...ei mua semmoset kiinnostanu vaan kauniit maisemat, ei niillä nimillä niin väliä oo :) Ensimmäisenä päivänä oli vähän sumuista ja koleeta niinkun kuvista näkyy...ei varmaan oikeen vaikuta, kun ei vaikuttanu itteenikään:) Mut tulipahan nähtyy jos joku kysyy:) Kaikenlaisii kalliomuodotelmii ja sen semmosii tuli nähtyy ekana päivänä kun matkattiin Port Arthuriin...ei Turun vaan Tasmanian Portsaan:)
...



...
Port Arthur on jotain 100 kilsaa johonkin suuntaan täältä...oisko etelään. Mä lähdin koko reissulle vähän takki auki, emmä tienny mitään mitä mikäkin on. Kaikilla muilla oli tää matkailijan raamattu fucking Lonely Planet mukana tai muuten ees luettu...opaskin moneen otteeseen selostuksien lomassa sano että tiedätte varmaan ja ootte varmaan jo matkaoppaasta lukenu jne. Minä reippaana tyttönä nostin kätösen pystyyn ja tokasin että minnen oo lukenu, minä tykkään kuunnella joten kerroppa mulle...siitä sulle palkka maksetaan :)
...
Porth Arthur on vanha vankilasaari...tai niemennokka tai jotain sinnepäin. Sieltä ei kuulemma vorot pystyny karkaamaan. Melkein kokonaanhan se rakennus tai rakennukset oli romahtanu, mut ihan siististi oli rempattu vähän ees jotain julkisivua pystyyn...Minua se paikka ei niin innostanu, oli vähän turhan pitkälti aikaa hengailla siellä, ihmetellä ja pällistellä. Mutta muut tytöt tykkäs, joten mitäpä siihen sanomaan...minä istahdin veden äärelle, kuuntelin musiikkia ja nautin olostani kun oli kaunis päivä:) ei tarvinnu tressata...

...
Port Arthur - vankila
...
Käytiin kattelemassa matkan varrella jossain elukkatarhassa noita tasmanian tuholaisiakin...ei ne nyt ihan ollu kun kelju K kojootissa, mutta vähän sinnepäin:) Siellä oli ruokailunäytös ja niille annettiin paikallista roadkilliä eli kuka nyt sattuu jonkun wallabyn tai kengun yli ajamaan niin se syötetään sitten noille kavereille. Siellä ne vekkulit pureskeli muitta mutkitta lihat naamaansa luineen päivineen parissa minuutissa. Kananmunien kanssa taas oltiin varovaisia, pikku reikä tehtiin kuoreen ja varovasti imeskeltiin ja nuoltiin sisältö ja varottiin rikkomasta munankuorta...perin kummallista käytöstä. Siellä elukkatarhassa nyt oli kaikenlaista, kengurua ja lintua ja sen semmosta...että pitihän nekin nyt sitten (taas kertaalleen) nähdä. kenguja on täällä Aussilassa tullu kyllä jo ihan tarpeeksi usein nähtyä, ettei niitten bongaaminen tai rapsuttelu saa enää semmosta yltiöpäistä innostuneisuutta aikaseksi.
...
Tasmanian tuholainen

minä ja joku mikä lie huuhkaja
ja taas silitellään kengurua...
mini kengu ja vauva kengu...taitavat sanoa paddy meloniksi
...
Minä kun jo luulin että saan koko 8 päivää istua köllötellä tyytyväisenä bussissa ja nauttia maisemista, niin eikös opas pistäny mut kävelemään ja patikoimaan seuraavana päivänä:) Ei se nyt niin draamaa ollu, mutta ois tietty voinu lukee matkasuunnitelmasta että mitä mikääkin päivä tapahtuu...ettei käy niinkun mulle että päiväunelmistani heräilen siihen kun opas tokasee että muutaman tunnin patikointi eessä, että pitäkää hauskaa ja älkää hengästykö liikaa:) Mutta oli mukava opas, kun naureskelin ettei tommoset jutut oo oikeen mun heiniä, niin sano vaan ettei se oo rankka reitti ja ota vaan oma aikas kun meet, paikka on ihan näkemisen arvonen. Olihan se, vähän vaan oli ilmat kurjat kun oli synkkää. Wineglass bay oli paikan nimi ja saanu nimensä kaikesta muusta kun viinistä. Tarina kertoo että muinoin kun valaanpyynti oli kova juttu, niin paatit raahas ne keihästämänsä valasraukat tuonne suojaisaan lahteen ja lahtas ne sitten siellä. Vesi muuttui verestä punaiseksi ja lahden muoto on vähän kuin viinilasi (?) niin siitähän se nimi sitten syntyi.
...

Wine glass bay
Wine glass bay ranta ja kesy wallaby (minikengu)
puolessa välissä kiipeilyä oli arkkitehtiopiskelijoiden valmistama lepotuoli
...
Oiskohan se ollu sitten kolmas päivä vaiko toinen...anyway, mutta mun mielestä ihan koko reissun kohokohta oli Bay of Fire ja siellä mikä lie (pitää kysyä joltain se nimi ja lisätä myöhemmin) ranta...Opas puheli jotain ennen kun päästiin sinne rannalle että vietetään siellä pari tuntia ja mä olin ihan että häh haloo, kuka nyt rannalla tällä ilmalla jaksaa kahta tuntia viettää. Sitten se jatko tarinaansa että se ranta johon se on meitä viemässä, on listattu jossain arvostetussa matkaoppaassa top 10 listaan ykköseksi parhaista rantakohteista. Se oli kyllä magee...Tavallaan harmi kun niin kovaa tuuli, mutta saipahan ainakin mageita kuvia kun siellä kallioilla hyppeli ja meri vaan tyrskys. Mä oisin voinu viettää siellä kamerani kanssa kolmannenkin tunnin. Harmi kun ei se fiilis koskaan välity näitten kuvien mukana...ja kuvissa ne paikat ei koskaan oo silleen WAU hienoja kun ne on kokemuksena paikan päällä.
...
Bay of fire ranta




...
Hassu paikka tää Tasmania...täällä kun on niin paljon erilaista luontoa niin pienten välimatkojen sisällä. Mä olin ihan innoissani kun huomasin kuinka paljon täällä on koivupuita...ihan kun kotona Suomessa. Niitä ei juurikaan tuolla isommalla saarella kohtaa. Siks tää onkin vähän kun kotona ois...on koleeta, tihuttaa vettä ja kasvaa koivuja :) Mutta sitten taas pysähdytään johonkin tienvarrelle ja siinä onkin yhtäkkiä pieni pätkä sademetsää ja vesiputous...tai illalla opas tulee kolkuttamana ovelle että haluatteko tulla pingviinejä kattomaan, ne on just tulossa mereltä maalle majottumaan yöksi:) Harmi kun en saanu pinguista kuvaa. Oli pimeetä ja ei saa käyttää salamavaloo niitä kuvatessa...niillä kun ei kuulemma oo silmäluomia niin salamavalo voi ne sokaista ja sit ne kuolee kun ei ne pysty sukeltamaan ja pyydystämään kaloja :( Mut oli se sulosii...oli aika hienoo nähdä ihan luonnonvarasii elukoita, ettei aina lasin takaa elukkatarhassa. Ne oli semmosii maitotölkin kokosii taapertajia. Pistivät ensin yhden pingun ensimmäisenä kulkemään ja kattomaan että onko reitti selvä ja sen jälkeen muut taapersi varovasti perässä...välillä mentiin kiven taaksen piiloon ja kurkkimaan uskaltaisko tulla :)
...
hmmm...joku vesiputous
sademetsää matkalla putoukselle

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

lisää kuveja

erään asunnon pihalla kasvoi ihka oikeita suomalaisia koivujakatutaidetta





tiistai 2. helmikuuta 2010

Melböyrne

Tuossa kun saavuin Melbourneen eilen aamulla...siis aamuyöstä niin ei tienny oisko sitä pitäny itkee vaiko nauraa :) Edellisaamuna lähdin Corriginista aamu kasilta Perthiin, siellä hengailua iltaan, kentällä koneen odottelua joka oli mun tuurilla myöhässä...aamuyöstä neljän jälkeen Melbournessa, +17 ja vettä tihutti...mulla päällä kaprit ja läpsyt, vilutti. Lensin tuolla tigerairwayssillä joka on täkäläinen (aasialainen) ryanairi. Ne jotka on Tampereelta Ryanillä joskus lentäny niin tietävät sen tuloaulan jossa laukkuja ootellaan, eikös? Siellä on sentään lasiseinät tuulta pitämässä, tuolla Melbournessa oli vaan kanahäkki :) Minä kun meinasin että tää kun on sentään miljoonakaupunki niin kai sitä nyt ees seinät ois suojana lentokentällä, ei ollu ei:) harmi kun en jaksannu kameraa kaivaa repusta...
...
Mun plääni kun oli jäädä kentälle nukkumaan muutamaksi tunniksi, kun ei noihin hostelleihin kerta pääse yleensä chekkaamaan itteensä sisälle ennen yhtätoista tai puoltapäivää. Nauratti että emmä nyt taida kuitenkaan tänne häkkiin asfalttilattialle jäädä torkkumaan. Lähin siitä sitten rinkka selässä talsimaan muitten perässä että mihinköhän ne menee...löysin jonkun toisen tulohallin, joka sentään oli ihan oikee rakennus, ikkunat ja kaikki :) siellä oli muitakin torkkujia, niin eikun pyyhe rinkasta peitoksi, lehti naaman eteen ja unta palloon. Ei siellä nyt niin lahjakkaat unet tullu saatua, mutta muutama tunti siinä nyt kuitennii vierähti...kuunnellessa ohi kulkevien matkustajien höpötyksiä ja vartin välein tulleita kuulutuksia taksihuijareista ja pommilaukuista.
...
Ja vieläkin oli kylmä...mua ei kyllä juurikaan siinä vaiheessa enää naurattanu. Väsytti ja vitutti. Kenille pistin jatkuvalla syötöllä ruikutusviestiä, että matkustelu on perseestä! Siinä vaiheessa meinasin jo luovuttaa ja rupesin katteleen departure taulua että meniskö mikään kone Helsinkiin. Liian pitkä aika oottelua ja matkustelua ja oottelua...Emmä sinne lentokentällekään sitten jaksanu kovin pitkäksi aikaa jäädä. Ei mulla ollu ees hostellia kylläkään varattuna, joten talsin infoon ja kattelin mainostauluja että mikä kuulostaa kivalta. Niillä oli siellä ilmanen infopuhelin, joten soittelin pariin paikkaan että saank mie tulla sinne jo hengailemaan. Löysin kyllä tosi kivan paikan, onneksi! Piristi kummasti. Shuttlella keskustaan ja sieltä jollain ratikalla löysin itteni tänne. Matkustin pummilla tietysti, aina voi vedota siihen että No hablo english kuule...emmie tienny, oon böndeltä...
...

Melbourne yhdestä suunnasta...
Täällä oli mukava ootella petin vapautumista, mukavat oleskelutilat ja muutenkii kiva paikka...tuun kyllä uudestaankin jos tännepäin joskus eksyn. Onhan se vähän outoo asustella hostellissa taas, samassa huoneessa 7 muun kanssa. Mutta tässä sitä tutustuu ja vaihtelee kuulumisia ja vaihtelee matkakokemuksia. Corriginissa kun oli oma huone ja vaan kaks kämppistä, niin se oli vähän luksusta :) Hetken jo kaipasin sinne takasin, mutta ei tää nyt niin paha paikka oo. Pahin alamäkimasis meni jo ohi, kun sain nukuttua kunnon yöunet ja tasattua tahtia.
...

Melbourne toisesta suunnasta...
Lähdin kyllä eilen aamupalan jälkeen köpöttelemään kaupungille ja kattelemaan mitä siellä oikeen tapahtuu. Pieni paikka siihen mielikuvaan nähden mitä kuvittelin. Kyl tän paikan muutamassa päivässä läpi menee ihan keposesti. Menin semmoseen ilmaseen turistiratikkaan joka kiertää ton keskustan ympäri, nukahdin hemmetti:) En tie kuinkakohan monta kertaa tuli kierrettyä keskusta ympäri...ei vaan malttanu herätä ja lähtee:) Tuntu vähän semmoseltä hidastetulta/nopeutetulta elokuvalta...että mun nukkuminen ja nuokkuminen oli hidastettua ja kaikki muut liikku nopeutettuna. Aina kun vähänkin heräsin niin ihmiset oli vaihtunu mun ympärillä:) Ei kukaan mitään kyllä sanonu, antovat mun vaan tuhista.
...
Melbournea ja turistiratikka
...
Ei siinä muu auttanu kun loppujen lopuksi nousta ratikasta ulos kun näki tutun pysäkin ja talsia hostellille suihkuun. Nukahdin sitten tietokoneen äärelle muutamaksi tunniksi. Huonetoverit oli mukavia kun oikeen sammuttivat valot mua varten ja toivottivat iltaysiltä hyvät huomenet kun heräilin. Ei mua kyllä sen jälkeen enää kauheesti nukuttanu, kun muut meni nukkumaan...kohteliaisuus syistä tietty sammutin valot niille ja hyörin ja pyörin sängyssä ties kuinka kauan. Tässä huoneessa kun ei oo ees ilmastointii niin on vähän tukala...tiiä mitenpäin muutenkaan nukkuis...
...

Botanic Garden
ei täällä sen kummempaa...pari päivää oon talsinu kaupunkia ympäri ja tykänny kovasti. Vaikee sanoo tykkäänkö niin paljon että tänne joskus muuttaisin...ehkä. Tää mun hostelli ei oo ihan keskustassa ja sattumalta eilen iltakävelyllä (etin ruokakauppaa ja eksyin) läysin ihan mielettömiä paikkoja...vähän semmosen boheemikorttelin eli vintagekauppoja, kivoja pikku kuppiloita ja putiikkeja...seinägrafiikkaa (graffitteja) ja taideteoksia ja sen semmosta, mun juttuja:) ... Pieni sisäinen kikatus syttyi kun huomasin yhdellä sivukadulla kävellessäni koivupuita jonkun asunnon pihalla. Nina näytti mulle ennen tänne lentoa Melbournesta kuvia ja naureskeli että ´joo oli pakko ottaa kuva kun yhen talon pihalla oli ihan oikeita koivuja!´...pistin sille samantien viestiä että taisin kävellä saman talon ohi:) Teki kovasti mieli kolkutella ovelle, ettette Suomesta ois kotosin, mutten kehannu:)
...
koivupuu Botanic Cardenissa