perjantai 31. heinäkuuta 2009

have no fear, Keni is here

Koh Tao...pienen pieni saari, juurikaan ei muuta tekemista ole kuin sukeltaa, snorklata tai vaan olla ja lohoilla.
Niinkuin aikaisemmin kerroin, niin kerittiin vuokraamaan skootterit, pelattiin minigolffii ja ma tein ekat sukellukset.

Sen jalkeen ei pahemmin paivaohjelmat oo muuttunu. Ma jatkoin sukeltamista ja Keni lohoilemista. Alunperinhan mun ei pitany menna sukeltamaan ollenkaan, mutta houkutus kavi vahan liian suureksi ja kokonaisuudessaan tein sitten 6 sukellusta, joista vain yks meni pieleen. Alussa tein sen kertauskurssin ja opettaja sai ylipuhuttua yhteen syvasukellukseen sen jalkeen. Se oli tuplasti kalliimpi kuin normi 'hupisukellus 15-18 metriin, mutta sen jalkeen mulla on 'oikeus' sukeltaa opettajan kanssa syvemmalle yli 18 metriin ihan hupisukelluksien hinnalla. Se ei vaan menny ihan putkeen se sukellus, mutta lapaisin kuitenkin ja sain todistuksenkin siita.


Piti olla ihan poutapaiva silloin, mutta kun huristeltiin sen pikkupaatin kanssa sinne avomerelle, alkoi aallot olla jo hengastyttavan isoja. Muut sukelluskohteet on aina ollut joko jossain poukamassa tai jonkin kallion juurella, mutta tama oli keskella ei mitaan ja se 'vuori' eli pinaakkeli oli siella sitten jossain 15 metrin syvyydessa. Ensin en tahtonut paasta veden alle millaan ja pari kertaa tulin pintaan kiroilemaan etta mita helvettia nyt oikeen on vialla. Opettaja tuli pintaan kanssa kyselemaan etta mita ihmetta taalla oikeen touhutaan, sinne pinnalle kun jai yksi toinenkin oppilas parskimaan. Olin vaan niin hengastynyt niissa aalloissa polskimisesta etta hengitin liian raskaasti ja hengitin itseni aina takaisn ylos sielta puolestatoista metrista johon asti paasin. Noh sitten kun paasin alas asti ja sain rauhoitettua hengitystahdin, niin alkoi korvaa sarkemaan...en saanut enaa 18 metrin kohdalla tasattua painetta ja meinas oikean korvan tarykalvo puhjeta. Mika sinallaan on kuulemma erikoista, koska kymmenen metrin jalkeen ei enaa tarvitsisi tasata painetta. Mina ja minun korvani...naytin opettajalle etta korvaa sarkee ja en tule enaa alaspain. Se siina jotain kasimerkkeja naytteli etta tulitko rauhallisesti alas ja viiraako paassa. Ei ny sentaan, naytti vaan etta onko paa kipea :) Ei siina muu auttanut kun keskeyttaa sukellus ja tulla ylos. Ei siina muuten mua harmittanut, muuta kun muitten sukeltajien puolesta. Ne kun halus niin kovasti just siihen kohteeseen ja sitten mun takia sinne ei paastykaan...mutta noinhan voi kayda jokaiselle sukeltajalle joskus ja eihan sinne veden alle ketaan voi jattaa ilman opettajaa. Onneks ei pojat sitten ollut moksiskaan, sanoivat vaan etta mita turhia, semmosta sattuu itse kullekin.
Seuraava sukellus menikin sitten ihan mukavasti ja mulla oli kamerakin mukana...tosta ekasta syvasukelluksesta ei tullut kuin yks kuva mun rapyloista, kun oottelin etta josko korva aukeis:) Opettaja ei oikeen tykanny kun kesken alastulon rupesin raplaamaan kameraa:) Toisella sukelluksella innostuinkin sitten kuvaamaan siihen tahtiin, etta kameran patteri kuumeni niin paljon etta sumensi sen vedenpitavan kuoren linssin :) etta kuvaaminen jai silla reissulla puoleenvaliin. Koko paiva harmitti sen verran, etta sukelluksien jalkeen kun mentiin takaisin toimistolle, niin varasin ittelleni kaks uutta sukellusta seuraavalle paivalle + kameran.

Meidan loppupaivina Taolla alkoi sitten se aurinkokin paistamaan oikein kunnolla. Oltiin siella kaikenkaikkiaan 10 paivaa ja niista ehka 3-4 paivaa oli aurinkoista ja muut paivat oli enemman tai vahemman pilvisia tai sateisia. Nautittiin kumminkin olostamme siella :) Ostettiin jopa sadepaivan ratoksi pelikortit ja pelattiin paskahousua. Haluttiin pelata laivanupotustakin, mutta kun ei loytyny mistaan ruutupaperia. Eli vinkkina, jos Thaimaaseen meette ja haluatte pelata laivanupotusta, niin ottakaan oma ruutupaperivihko mukaan!
Taolla sinallaan tai paljon missaan muuallakaan Thaimaassa ei tunnu iltaisin olevan paljoakaan tekemista...ellet sitten halua aikaasi viettaa baareissa ja seuraavan paivan sangyssa maaten. Iltaisin kaytiin syomassa ja kattomassa leffoja, kun ei muutakaan ajantappoa ollut. Siella monessa ravintolassa naytettiin leffoja ja samalla sai mussuttaa hampurilaista tai mita haluskin ja parhaimmissa paikoissa oli jopa lohosohvat...Kenikin kerran jo tokas, etta ihan kun kotona viettais krapulapaivaa kun sai maata sohvalla, kattoo leffaa ja syoda pizzaa:) Viimisena iltana Taolla kaytiin sitten muutamalla kaljalla ja kattomassa Drag Queen Cabareetakin...Keni finally found his happy ending =)
Sillon kun mina sukelsin, niin Keni makoili biitsilla. Kai silla nyt on se rusketus mita se niin kaipas :) Siella se sissina makoili rannalla vaikka pilvet oli kuinka mustina. Mun viimisena sukelluskertana rupes vetta tihkuttamaan ja opettaja nopeesti kaski meit kaikki laittamaan kamat paalle ja hyppaamaan veteen ennenkun sade kastelee :) Sina paivana tuli taas koettua kaikkee uutta ja kivaa. Ekassa paikassa oli niin kova virtaus, etta piti poijunnarua pitkin vaakatasossa menna alas ylos. Toisessa paikassa taas rupes satamaan...eihan se sinallaan siella veden alla mitaan haitata :) Keni oli kuulemma sina paivana kattonu pihalle etta paistaapas aurinko, akkia aurinkorasvaa naamaan, rantavatsa sisaan ja biitsille...ja kun ulos astui mein kampasta niin pilveenmeni. Sissina vaan rannalle, mutta oli kuulemma pakko luovuttaa kun rupes satamaan:) ei kai ne sadepisarat sit vaan rusketa...
Reissu oli ihana, vaikka sadepaivina olikin tylsaa...sen puoleen kavi vahan malsa tuuri meilla. Keniin tais iskee matkakarpanen taas vaihteeksi :) Palattiin Bangkokiin kahdeksi yoksi ja sielta takaisin, mina Aussilaan ja Keni kotoSuomeen. Bangkokissa piti munkin sit kayda laakarissa, taas vaihteeksi...sain mein eka hostelliyonaikana, siis siella Bangkokissa, jotain himskatin nappyja reiden piukkaan. Ne kun ei siita paivan aikana mihinkaan kadonnu vaan lisaanty vaan, niin pitihan sita sit naapurin klinikalla kayda nayttamassa, ettei vaan bedbugsit oo alkanu kiusaamaan. Meinas lekuri etta on vaan jostain jotain allergiareaktioo, kun ei ne kerta kutissu yhtaan. No, onneks vakuutus korvaa ja ei ollu mitaan nappyja vakavempaa:)

Kiitos Keni reissusta, mulla oli hauskaa!!! Oli ihana nahda ja sait saakeli taas koti-ikavan aikaiseksi :)

1 kommentti:

Keni kirjoitti...

Kiitos sullekin ihanasta kuukaudesta. Oli todella mahtavaa nähdä ja matkustella sun kanssa. Ehdottomasti parhain kesäloma ikinä. Ikävä on kova täälläkin, mut ei koskaan tiedä mis seuraavaks nähdään ;) Seuraava seikkailu odottaa jo kulman takana. We should've never left the island!