voi lehman henkays

Urheat hyvastit tuli jatettya Helsingin lentokentalla ja itku silmassa lensin Munchenin kautta tanne Bangkokiin. Onneksi kukaan ei istunut Munchenin koneessa mun vieressa, ois varmaan ihmettelyt sita niiskuttamista.

.
..
Roosan antama Pikkumusta tulee seikkailemana kuvissa jatkossakin:) Roosa antoi kummitadille mukaan Pikkumustan kissan, jottei tarvitse pelata siella Australiassa niita laiskiaisia:) Talla kertaa lentamassa Helsingista Muncheniin...
...

Munchenin lentokentta ei ole koolla pilattu, mutta hankalaksi se on kylla tehty...ajattelin etta helppo juttu kun lento saapuu terminaaliin 2 ja lahtee terminaalista 1. Nehan oli ihan vierekkain, mutta kun terminaali 1 oli A:sta ainakin F:n ja missaan ei lukenut mista niista mun lento lahti. Ei taalta F:sta mitaan lahde ja missaan ei nay muitakana paikkoja...jostain ihmeen mutkan takaa loysin piiiiiitkan kaytavan jossa oli sitten muita aakkosia departure ja arrival portteineen. Arvaattekin varmaan etta mun lento lahti sitten sielta A:sta...tai check in oli A:ssa ja lahto B:ssa...arsyttavan hankalaa.

.

Lento Munchenista Bangokiin oli kanssa yhta tuskaa...tai ei tuskaa vaan vitutusta. Koneessa oli ihan jaatavan kylma, olin villahuppari paalla ja viltti kaulaa myoten paalla ja silti tarisin...ja vieressa istunut germanni viela halus nukkua sikioasennossa valilla toisinpain ja valilla nurinpain ja siina valissa aina huitas mua useempaan otteeseen...V kayra nousi:) Ainakin siella koneessa naytettiin ihan mun leffoja, semmosia aivot narikkaan komedioita.

.

Bangkokin lentokentallakin sitten tein just niin kun Kristian kielsi. Olin tulostanut lahtoaamuna kaikki ohjeet mita olin Kristianilta saanut ja kun niita koneessa selailin, niin tietysti juuri se sivu oli tulostunut huonosti, jossa neuvottiin etta mita tehda kun saavut lentokentalle:) Noh...siina kun saatiin matkatavarat niin oli thainaikkosia keltaisineen lappuineen tarjoamassa airport taksia...ja mina mietin etta kielsiko se Krisse nama vai ei. Noh vahan aikaan niitten kanssa juttelin, englanti surkeeta...soitin niitten puhelimesta hostelliin jotka sano etta he ei tieda mistaan mitaan ennen kahtatoista. No voi hitto...paatin sitten, etta minahan en tanne lentokentalle jaa odottelemaan vaan lahen sinne hostelliin paikanpaalle kysymaan. Kavelin ulos kentalta, jatin airport taksinaiset sinne kun ei ne mun peraankaan huudelleet. Sitten seurasin hyvin tietavan nakoisena kyltteja joissa luki Public taxi ja sitten muistin ne Krissen ohjeet, etta siina on joku enkkua puhuva ihminen jolle kerrot mihin haluat, ne kirjottaa sen lapulle ja antaa taksikuskille (laillinen) ja se vie mut perille. Nain tehtiin ja huokaistiin helpotuksesta...mies ei vaan tienny mika hostelli oli kyseessa koska hostellilla oli sama nimi kun koko kadulla. Noh yhdessa sitten etsittiin ja ma tunnistin sen paikan, kun olin netista kattonu. Painelin sisalle ja sain dorm huoneen ihan tosta vaan...mita hittoo ne sitten siella puhelimessa vaitti ettei tieda mistaan mitaan ennen puoltapaivaa. 7 hengen dorm peti maksaa 250thb eli jotain 5 euroo yo...otin aluksi neljaksi yoksi eli 20 euroa...ei paha. Flunssa oli hairinnyt koko lennon ja otin vahan troppia ja menin suihkun kautta lepailemaan.

.

Kolmen aikaan alkoi satamaan...taallahan tosiaan on sadekausi. Hostellin pitajat sanoi etta ei se kauaa sada, puoli tuntia. Mutta satoi koko illan. Valilla kun sade laantui, uskaltauduin ulos...ja aina kastuin kun sade alkoi uudestaan. Sainpahan ainakin ruokaa hostellin viereisesta katukeittiosta...mita lie, mutta naytti hyvalle. Veikkaisin riisinuudelia ja jotain lihaa ja maksoi alle euron:)

.

Nukuin loppujenlopuksi 14 tuntia...herasin aamiaselle, joka on tassa paikassa ilmainen. Paahtoleipaa ja kaikenlaista tuoretta hedelmaa, nam. Alkaa olo olemaan jo suht normaali, ei vasyta, ei vituta ja alan jopa olemaan innossani. Tata juuri kaipasinkin, innostuneisuutta. Matka oli sen verran rankka, etta jo pelkasin pilaavani koko reissun murehtimalla ja marehtimalla.

.

Tanaan on lauantai...olen loytanyt jarjettoman ison ostoskeskuksen, jonka tarjonnan parissa Kati viihtyisi aivan varmasti useammankin paivan:) Suurin ostoskeskus on kuulemma viela nakematta, sinne ensi viikolla. Ostin Skyrail kortin ja melkein rikoin sen sisaanpaasyportinkin...onneksi ovat taalla ystavallista vakea ja neuvoivat kadesta pitaen mita tehda. Taallahan on tama palvelukulttuuri aika nakyvaa. Ostoskeskuksessakin oli valkoisiin univormuihin pukeutuneet ovenavaajat, joka kenkahyllylla omat asiakaspalvelijat jne.

.

Olen vaan kavellyt ja ihastellut. Tanne vois jaada vaikka asumaan, on taa sen verran hullu paikka. Onneksi taalla jotkut ymmartaa hyvan musiikinkin paalle, muutamat Slayer paidat jo vilahtanut katukuvassa:) Pitanee lahtea etsimaan sita Bangkokin rockbaaria:)

.

omituisuuksia:

a) taalla ei myyda hattuja, ei minkaanlaisia...minun suomalainen paani kaipaa hattua.

b) taalla ei paikalliset kayta aurinkolaseja

c) roskaaminen on kiellettya, mutta missaan ei nay roskiksia