keskiviikko 3. helmikuuta 2010
tiistai 2. helmikuuta 2010
Melböyrne
Tuossa kun saavuin Melbourneen eilen aamulla...siis aamuyöstä niin ei tienny oisko sitä pitäny itkee vaiko nauraa :) Edellisaamuna lähdin Corriginista aamu kasilta Perthiin, siellä hengailua iltaan, kentällä koneen odottelua joka oli mun tuurilla myöhässä...aamuyöstä neljän jälkeen Melbournessa, +17 ja vettä tihutti...mulla päällä kaprit ja läpsyt, vilutti. Lensin tuolla tigerairwayssillä joka on täkäläinen (aasialainen) ryanairi. Ne jotka on Tampereelta Ryanillä joskus lentäny niin tietävät sen tuloaulan jossa laukkuja ootellaan, eikös? Siellä on sentään lasiseinät tuulta pitämässä, tuolla Melbournessa oli vaan kanahäkki :) Minä kun meinasin että tää kun on sentään miljoonakaupunki niin kai sitä nyt ees seinät ois suojana lentokentällä, ei ollu ei:) harmi kun en jaksannu kameraa kaivaa repusta...
...Mun plääni kun oli jäädä kentälle nukkumaan muutamaksi tunniksi, kun ei noihin hostelleihin kerta pääse yleensä chekkaamaan itteensä sisälle ennen yhtätoista tai puoltapäivää. Nauratti että emmä nyt taida kuitenkaan tänne häkkiin asfalttilattialle jäädä torkkumaan. Lähin siitä sitten rinkka selässä talsimaan muitten perässä että mihinköhän ne menee...löysin jonkun toisen tulohallin, joka sentään oli ihan oikee rakennus, ikkunat ja kaikki :) siellä oli muitakin torkkujia, niin eikun pyyhe rinkasta peitoksi, lehti naaman eteen ja unta palloon. Ei siellä nyt niin lahjakkaat unet tullu saatua, mutta muutama tunti siinä nyt kuitennii vierähti...kuunnellessa ohi kulkevien matkustajien höpötyksiä ja vartin välein tulleita kuulutuksia taksihuijareista ja pommilaukuista.
...Ja vieläkin oli kylmä...mua ei kyllä juurikaan siinä vaiheessa enää naurattanu. Väsytti ja vitutti. Kenille pistin jatkuvalla syötöllä ruikutusviestiä, että matkustelu on perseestä! Siinä vaiheessa meinasin jo luovuttaa ja rupesin katteleen departure taulua että meniskö mikään kone Helsinkiin. Liian pitkä aika oottelua ja matkustelua ja oottelua...Emmä sinne lentokentällekään sitten jaksanu kovin pitkäksi aikaa jäädä. Ei mulla ollu ees hostellia kylläkään varattuna, joten talsin infoon ja kattelin mainostauluja että mikä kuulostaa kivalta. Niillä oli siellä ilmanen infopuhelin, joten soittelin pariin paikkaan että saank mie tulla sinne jo hengailemaan. Löysin kyllä tosi kivan paikan, onneksi! Piristi kummasti. Shuttlella keskustaan ja sieltä jollain ratikalla löysin itteni tänne. Matkustin pummilla tietysti, aina voi vedota siihen että No hablo english kuule...emmie tienny, oon böndeltä...
...Täällä oli mukava ootella petin vapautumista, mukavat oleskelutilat ja muutenkii kiva paikka...tuun kyllä uudestaankin jos tännepäin joskus eksyn. Onhan se vähän outoo asustella hostellissa taas, samassa huoneessa 7 muun kanssa. Mutta tässä sitä tutustuu ja vaihtelee kuulumisia ja vaihtelee matkakokemuksia. Corriginissa kun oli oma huone ja vaan kaks kämppistä, niin se oli vähän luksusta :) Hetken jo kaipasin sinne takasin, mutta ei tää nyt niin paha paikka oo. Pahin alamäkimasis meni jo ohi, kun sain nukuttua kunnon yöunet ja tasattua tahtia.
...Lähdin kyllä eilen aamupalan jälkeen köpöttelemään kaupungille ja kattelemaan mitä siellä oikeen tapahtuu. Pieni paikka siihen mielikuvaan nähden mitä kuvittelin. Kyl tän paikan muutamassa päivässä läpi menee ihan keposesti. Menin semmoseen ilmaseen turistiratikkaan joka kiertää ton keskustan ympäri, nukahdin hemmetti:) En tie kuinkakohan monta kertaa tuli kierrettyä keskusta ympäri...ei vaan malttanu herätä ja lähtee:) Tuntu vähän semmoseltä hidastetulta/nopeutetulta elokuvalta...että mun nukkuminen ja nuokkuminen oli hidastettua ja kaikki muut liikku nopeutettuna. Aina kun vähänkin heräsin niin ihmiset oli vaihtunu mun ympärillä:) Ei kukaan mitään kyllä sanonu, antovat mun vaan tuhista.
...Melbournea ja turistiratikka
Ei siinä muu auttanu kun loppujen lopuksi nousta ratikasta ulos kun näki tutun pysäkin ja talsia hostellille suihkuun. Nukahdin sitten tietokoneen äärelle muutamaksi tunniksi. Huonetoverit oli mukavia kun oikeen sammuttivat valot mua varten ja toivottivat iltaysiltä hyvät huomenet kun heräilin. Ei mua kyllä sen jälkeen enää kauheesti nukuttanu, kun muut meni nukkumaan...kohteliaisuus syistä tietty sammutin valot niille ja hyörin ja pyörin sängyssä ties kuinka kauan. Tässä huoneessa kun ei oo ees ilmastointii niin on vähän tukala...tiiä mitenpäin muutenkaan nukkuis...
...ei täällä sen kummempaa...pari päivää oon talsinu kaupunkia ympäri ja tykänny kovasti. Vaikee sanoo tykkäänkö niin paljon että tänne joskus muuttaisin...ehkä. Tää mun hostelli ei oo ihan keskustassa ja sattumalta eilen iltakävelyllä (etin ruokakauppaa ja eksyin) läysin ihan mielettömiä paikkoja...vähän semmosen boheemikorttelin eli vintagekauppoja, kivoja pikku kuppiloita ja putiikkeja...seinägrafiikkaa (graffitteja) ja taideteoksia ja sen semmosta, mun juttuja:) ... Pieni sisäinen kikatus syttyi kun huomasin yhdellä sivukadulla kävellessäni koivupuita jonkun asunnon pihalla. Nina näytti mulle ennen tänne lentoa Melbournesta kuvia ja naureskeli että ´joo oli pakko ottaa kuva kun yhen talon pihalla oli ihan oikeita koivuja!´...pistin sille samantien viestiä että taisin kävellä saman talon ohi:) Teki kovasti mieli kolkutella ovelle, ettette Suomesta ois kotosin, mutten kehannu:)
... koivupuu Botanic Cardenissa
maanantai 25. tammikuuta 2010
...perhosia vatsassa...
Aika on menny ihan järjettömän nopeesti...täällä Corriginissa on tullu oltua jo yli kolme kuukautta ja tuntuu että vastahan tänne tulin :) Tavallaan sitä tuntuu että vastahan mä tänne Aussilaankin tulin :) Kohta oonkin sit jo takasin kotona...ehkä !?!
...
Onks tää nyt eka kirjotus tälle vuodelle??? Jos vaihtais tekstin väriä uuden vuoden kunniaksi...Mutta tosiaan, samat kuviot täällä on jatkunu kun viime vuonnakin eli viljahommissa vaan. Huolimatta kaikenlaisesta draamasta yksityiselämän saralla, niin tää vuosi on ollu töissä kyllä paljon mukavempi ja hauskempi kun viimevuonna. Mulla on mukavat kämppikset ja mukavat pomot...sekä pikkupomo Billy ja isopomo Channo. Ne on pitäny musta ylihyvää huolta että oikeen mieltä lämmittää. Hyvinhän ne ois voinu sanoo että sie oot vaan reppureissaaja, mee muualle ongelmines...mutta nepä sano että tuuppa meille asumaan niin ratkotaan sun asiat yhdessä...tai me pojat hoidetaan:) ihanaa!
...
Ja onhan se silleen ollu kivempaa ja helpompaa tänä vuonna, kun enkuksi vitsaileminenkin sujuu jo vähän sutjakkaammin ja töissäkin tiedän mitä siellä pitää tehdä. Viime vuonna tää paikka kun oli mun eka duuni, niin vähän oli sanat solmussa suussa ja välillä meni se sormikin sinne perässä ihmettelemään että mitä helvettiä täällä oikeen pitäis tehhä? Tänä vuonna sain työskennellä yhdessä varastopisteessä koko sadonkorjuun Billyn "alaisena". Se on rento pomo...ehkä vähän turhankin rento, koska loppujen lopuksi mä hoidin siellä koko ruljanssia että viljat menee minne pitää ja varastot ei ylitäyty. Mikä sinällään oli aika hienoo, että se luotti muhun niin paljon että anto mulle noinkin vastuullisen tehtävän. Homma meni lopulta siihen pisteeseen, että kaikki muut työntekijät tuli multa aamusin kysymään että mitäs tänään tehdään jne. Billy vaan hoiti ongelmat jos semmosii tuli:) Ja olihan niitäkin...mäkin mokailin pari kertaa, mutta mitään suurta draamaa ei ollu,...vähän vaan se viljavarasto sit ylitäytty kerran vaiks ei pitäny :) sattu olemaan lauantai ja krapulapäivä, nukahdin työmaakoppiin ja yks rekkakusi tuli nauramaan sinne että teilläpä on tänään vähän siivottavaa:) muut ei ollu kovin tyytyväisiä, mutta mä yritin vaan aatella positiivisesti heiänkin puolesta että tein vaan palveluksen. Nyt hei saadaan ylityötunteja ja lisää liksaa:) ei niitä oikeen naurattanu...
...
...
hmmmmmmmmmm...kauheeta muistella mitä oikeen on tapahtunu kolmen kuukauden aika, mutta eipä juuri mitään julkaisemiskelpoista ;) ihan normielämää, töitä, pubielämää...tylsiä koti-iltoja ja silleen. Täällä nyt on näitä juurieronneita sinkkumiehiä enemmän kun viime vuonna niin bileitä riittää. Ja tuo Billykin on vähän kanssa tuommonen pubieläjä ja iltanapsuttelija, niin onhan sitä elämää tässäkin talossa riittänyt. Ollaan naureskeltu että vähän tää elämä täällä on kuin Days of Our lives sarjasta, kaikenlaista draamaa, itkua, naurua ja sen semmosta itse kunkin elämässä.
...
Nää ihmiset täällä kyllä on pitäny huolta että mulla on hyvä ja turvallinen olo...kutsunu mut joka paikkaan ja vieny mua joka paikkaan. Käytiin kerran niin sanotusti retkeilmässä tuolla pusikossa (bush niinkun nää täällä puhuu). Pojat otti noi motskarit mukaan...mitä ne nyt on kun ajellaan tuolla kuravelleissä ja mettiköissä? Ja täällä on semmosia patjamakuupussi yhdistelmiä kuin swag(?)...ihan mahtava keksintö! Mä ostan ittelleni semmosen tuliaisiksi:) Se on niinkun patjan kokonen "pussi", tuulenkestävää kangasta, sinne saa peiton tai makuupussin sisälle (siis siellä on patja) ja sit vaan vetskari kiinni ja pään pussiin tai voi jättää hyttysverkon naaman kohdalle ja nukkumaan. YLIMUKAVIA!!! Siellä me nukuttiin keskellä ei mitään ja käytiin yöuinnilla lammessa...siellä oli kiva kellua ja kattella kirkasta tähtitaivasta...oli kirkas jopa ilman rillejä päässä:) Siinä kyllä tuli huokailtua että ompas hienoo.....
...
Tähän elämään täällä on tottunu. Niin sanotusti säännölliset työajat, oma huone / koti johon palata aina töitten jälkeen...omat jutut, tutut kaverit ja ympäristö. Vähän niinkun lyhytaikainen oravanpyörä jota on jostain syystä taas vaikea jättää taakseen ja alottaa udet seikkailut. Mulla on perhosia mahanpohjassa, ihan kun en mukamas ennen matkustellu :) Piakkoin on aika aika jättää tääkin kyläpahanen taas taakseen ja mennä tutkimaan uusia paikkoja vähäksi aikaa. Silmät ristissä oon päivätolkulla ettiskelly halpoja lentoja ja paikkoja mihin mennä...jostain syystä en vaan saa aikaseksi tehdä asialle jotain ja varata niitä lentoja. Tiiän mihin mennä ja minä päivinä, mutta oon huomannu että keksin ittelleni koko ajan jotain muuta tekemistä ettei tarttis kohdata sitä todellisuutta että pitää taas kohta lähtee. Mutta sitten kun lähtee ja tapaa taas uusia ihmisiä niin eiköhän sitä taas voi huokasta helpotuksest aja tokasta että elämä on loppujen lopuksi sittenkin aika kivaa :)
...
Onks tää nyt eka kirjotus tälle vuodelle??? Jos vaihtais tekstin väriä uuden vuoden kunniaksi...Mutta tosiaan, samat kuviot täällä on jatkunu kun viime vuonnakin eli viljahommissa vaan. Huolimatta kaikenlaisesta draamasta yksityiselämän saralla, niin tää vuosi on ollu töissä kyllä paljon mukavempi ja hauskempi kun viimevuonna. Mulla on mukavat kämppikset ja mukavat pomot...sekä pikkupomo Billy ja isopomo Channo. Ne on pitäny musta ylihyvää huolta että oikeen mieltä lämmittää. Hyvinhän ne ois voinu sanoo että sie oot vaan reppureissaaja, mee muualle ongelmines...mutta nepä sano että tuuppa meille asumaan niin ratkotaan sun asiat yhdessä...tai me pojat hoidetaan:) ihanaa!
huushollin asukit...minä, Tessa ja Billy paikallisessa...
Ja onhan se silleen ollu kivempaa ja helpompaa tänä vuonna, kun enkuksi vitsaileminenkin sujuu jo vähän sutjakkaammin ja töissäkin tiedän mitä siellä pitää tehdä. Viime vuonna tää paikka kun oli mun eka duuni, niin vähän oli sanat solmussa suussa ja välillä meni se sormikin sinne perässä ihmettelemään että mitä helvettiä täällä oikeen pitäis tehhä? Tänä vuonna sain työskennellä yhdessä varastopisteessä koko sadonkorjuun Billyn "alaisena". Se on rento pomo...ehkä vähän turhankin rento, koska loppujen lopuksi mä hoidin siellä koko ruljanssia että viljat menee minne pitää ja varastot ei ylitäyty. Mikä sinällään oli aika hienoo, että se luotti muhun niin paljon että anto mulle noinkin vastuullisen tehtävän. Homma meni lopulta siihen pisteeseen, että kaikki muut työntekijät tuli multa aamusin kysymään että mitäs tänään tehdään jne. Billy vaan hoiti ongelmat jos semmosii tuli:) Ja olihan niitäkin...mäkin mokailin pari kertaa, mutta mitään suurta draamaa ei ollu,...vähän vaan se viljavarasto sit ylitäytty kerran vaiks ei pitäny :) sattu olemaan lauantai ja krapulapäivä, nukahdin työmaakoppiin ja yks rekkakusi tuli nauramaan sinne että teilläpä on tänään vähän siivottavaa:) muut ei ollu kovin tyytyväisiä, mutta mä yritin vaan aatella positiivisesti heiänkin puolesta että tein vaan palveluksen. Nyt hei saadaan ylityötunteja ja lisää liksaa:) ei niitä oikeen naurattanu...
...
Team Dudinin = Ben, minä, Glenn, Charmaine ja Billy
...hmmmmmmmmmm...kauheeta muistella mitä oikeen on tapahtunu kolmen kuukauden aika, mutta eipä juuri mitään julkaisemiskelpoista ;) ihan normielämää, töitä, pubielämää...tylsiä koti-iltoja ja silleen. Täällä nyt on näitä juurieronneita sinkkumiehiä enemmän kun viime vuonna niin bileitä riittää. Ja tuo Billykin on vähän kanssa tuommonen pubieläjä ja iltanapsuttelija, niin onhan sitä elämää tässäkin talossa riittänyt. Ollaan naureskeltu että vähän tää elämä täällä on kuin Days of Our lives sarjasta, kaikenlaista draamaa, itkua, naurua ja sen semmosta itse kunkin elämässä.
...
Nää ihmiset täällä kyllä on pitäny huolta että mulla on hyvä ja turvallinen olo...kutsunu mut joka paikkaan ja vieny mua joka paikkaan. Käytiin kerran niin sanotusti retkeilmässä tuolla pusikossa (bush niinkun nää täällä puhuu). Pojat otti noi motskarit mukaan...mitä ne nyt on kun ajellaan tuolla kuravelleissä ja mettiköissä? Ja täällä on semmosia patjamakuupussi yhdistelmiä kuin swag(?)...ihan mahtava keksintö! Mä ostan ittelleni semmosen tuliaisiksi:) Se on niinkun patjan kokonen "pussi", tuulenkestävää kangasta, sinne saa peiton tai makuupussin sisälle (siis siellä on patja) ja sit vaan vetskari kiinni ja pään pussiin tai voi jättää hyttysverkon naaman kohdalle ja nukkumaan. YLIMUKAVIA!!! Siellä me nukuttiin keskellä ei mitään ja käytiin yöuinnilla lammessa...siellä oli kiva kellua ja kattella kirkasta tähtitaivasta...oli kirkas jopa ilman rillejä päässä:) Siinä kyllä tuli huokailtua että ompas hienoo.....
leiritulen ääressä uinnin jälkeen
Tähän elämään täällä on tottunu. Niin sanotusti säännölliset työajat, oma huone / koti johon palata aina töitten jälkeen...omat jutut, tutut kaverit ja ympäristö. Vähän niinkun lyhytaikainen oravanpyörä jota on jostain syystä taas vaikea jättää taakseen ja alottaa udet seikkailut. Mulla on perhosia mahanpohjassa, ihan kun en mukamas ennen matkustellu :) Piakkoin on aika aika jättää tääkin kyläpahanen taas taakseen ja mennä tutkimaan uusia paikkoja vähäksi aikaa. Silmät ristissä oon päivätolkulla ettiskelly halpoja lentoja ja paikkoja mihin mennä...jostain syystä en vaan saa aikaseksi tehdä asialle jotain ja varata niitä lentoja. Tiiän mihin mennä ja minä päivinä, mutta oon huomannu että keksin ittelleni koko ajan jotain muuta tekemistä ettei tarttis kohdata sitä todellisuutta että pitää taas kohta lähtee. Mutta sitten kun lähtee ja tapaa taas uusia ihmisiä niin eiköhän sitä taas voi huokasta helpotuksest aja tokasta että elämä on loppujen lopuksi sittenkin aika kivaa :)
...
tiistai 29. joulukuuta 2009
terveisiä töistä :)
Pitkästä aikaa sain aikaiseksi "päivittää" tätäkin blogia...mutta niinkuin aikaisemmin mainitsin niin ei täällä juurikaan mitään ole tapahtunut niin ei ole viitsinyt samoja tarinoita viimevuodelta toistaa...
...
...
Tässä teille pari videotervehdystä työmaalta...vähän oli tuulista ettei varmaan ihan kaikkea kuule mitä yritän kertoo. Ja kun en osannu päättää kumpi on parempi ja kivempi niin pistin molemmat sitten samalla sisällöllä:) vähän tyhmiää ne on mutta ompahan jottain :) Työkaverit vähän ihmetteli, mutta ne on jo loppujen lopuksi tottunu mun suomenkielen höpötykseen...ja näköjään oon vaihtanu huomaamattani puhekielen suomesta enkkuun :) koittakaa ymmärtää :) ja jostain syystä kuvanlaatu on aika surkee, mutta eiköhän siitä jottain selvää saa...
...
...
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
hiljasta hiljasta
Aattelin nyt pikasesti päivittää mitä kuuluu vaikkei oikeestaan kuulu juurikaan mittään...
wes
Viime vuonna kun saavuin tänne maahan, niin eka työpaikka oli viljavarastoilla Corriginissa...ja täällä taas ollaan :) Aika on kyllä on menny todella nopeesti. Minuutit menee hitaasti mutta päivät nopeesti...ja niin paljon ois vielä nähtävää ja koti-ikäväkin ois ja emmä tie m ihin suuntaan sitä oikein lähtis tän jälkeen.
...
Emmä nyt viitti kertoo sen tarkemmin mitä täällä teen kun kaiken tästä työstä oon jo viime vuonna kertonu...kunhan siivoillaan viljavarastoja tällä hetkellä ja ootella harjan varteen nojaten josko se vilja piakkoin jo kypsyis niin pääsis farmarit puintihommiin ja me varastohommiin.
...
Mitäs muuta...ei muuta. Musta ei varmaan tällä sivustolla kuulu ennen joulua paljookaan joten ei kannata kieli pitkällä käydä joka päivä kattomassa josko ois jotain uusia juoruja...ei o. Ei täällä mittään tapahdu. Ja kun toi harvesti sitten oikeen kunnolla alkaa niin kuulemma joudun muuttamaan sinne työmaakoppiin punkkaamaan viljavaraston pihalle ja ne paikat missä työskentelen tänä vuonna on signaalin ulottumattomissa...eli kiva kiva harvesti tulossa. Ei puhelinta, ei nettiä...
...
Ai niin, jos joku nyt jostain syystä haluaa lähettää mulle jotain niin osoite on se sama vanha kun viime vuonnakin
...
Elisa Koski
7 Seimons Avenue
6375 Corrigin WA
Australia
...
Jos pistätte pakettii niin kattokaa ettei se tuu silleen kirjattuna ettei mun tarttis mennä postiin sitä allekirjottamaan...koska jos en asukaan täällä niin pistän jonkun kämppiksistä sen hakemaan, ne kun postissa mut tuntee ja antaa mun paketit kelle vaan pyydän...muttei kirjattuja paketteja. Jos postit naikkoset niin kuitenkin vaatii, niin ilmottakaa mulle niin osaan odottaa ja tähdätä vapaapäivät silleen et kerkiän tänne postiin.
...
homma bueno, hauskaa talvee kaikille:) tääl tuppaa olemaan jo vähän hiki ilmat:)
wes
Viime vuonna kun saavuin tänne maahan, niin eka työpaikka oli viljavarastoilla Corriginissa...ja täällä taas ollaan :) Aika on kyllä on menny todella nopeesti. Minuutit menee hitaasti mutta päivät nopeesti...ja niin paljon ois vielä nähtävää ja koti-ikäväkin ois ja emmä tie m ihin suuntaan sitä oikein lähtis tän jälkeen.
...
Emmä nyt viitti kertoo sen tarkemmin mitä täällä teen kun kaiken tästä työstä oon jo viime vuonna kertonu...kunhan siivoillaan viljavarastoja tällä hetkellä ja ootella harjan varteen nojaten josko se vilja piakkoin jo kypsyis niin pääsis farmarit puintihommiin ja me varastohommiin.
...
Mitäs muuta...ei muuta. Musta ei varmaan tällä sivustolla kuulu ennen joulua paljookaan joten ei kannata kieli pitkällä käydä joka päivä kattomassa josko ois jotain uusia juoruja...ei o. Ei täällä mittään tapahdu. Ja kun toi harvesti sitten oikeen kunnolla alkaa niin kuulemma joudun muuttamaan sinne työmaakoppiin punkkaamaan viljavaraston pihalle ja ne paikat missä työskentelen tänä vuonna on signaalin ulottumattomissa...eli kiva kiva harvesti tulossa. Ei puhelinta, ei nettiä...
...
Ai niin, jos joku nyt jostain syystä haluaa lähettää mulle jotain niin osoite on se sama vanha kun viime vuonnakin
...
Elisa Koski
7 Seimons Avenue
6375 Corrigin WA
Australia
...
Jos pistätte pakettii niin kattokaa ettei se tuu silleen kirjattuna ettei mun tarttis mennä postiin sitä allekirjottamaan...koska jos en asukaan täällä niin pistän jonkun kämppiksistä sen hakemaan, ne kun postissa mut tuntee ja antaa mun paketit kelle vaan pyydän...muttei kirjattuja paketteja. Jos postit naikkoset niin kuitenkin vaatii, niin ilmottakaa mulle niin osaan odottaa ja tähdätä vapaapäivät silleen et kerkiän tänne postiin.
...
homma bueno, hauskaa talvee kaikille:) tääl tuppaa olemaan jo vähän hiki ilmat:)
torstai 8. lokakuuta 2009
matkalla taas...
Pikapaivitys eli ei mitaan uutta lansirintamalla :)
...
Darwinista ollaan lahdetty jatkamaan matkaa takaisin Perthiin...eli ei niinkaan jatkamaan vaan palaamaan sinne mista lahdettiinkin. Darwinissa lakoi hikoiluttaa siihen malliin etta oli jo aika lahteakin.
...
Nyt ollaan vaan ajettu ja ajettu ja ajettu, muutamassa paivassa reilut parituhatta kilsaa...ellei jopa kolme. Parin paivan paasta ollaan Perthissa ja mennaan kattomaan Megadethia ja Slayeria ennen Corriginiin paluuta. Jipii viljahommat odottaa :) huoh...tylsaa hommaa ja ei niinkaan huvittais menna, mutta minkas teet rahanahneena, sielta kun saa aika hyvat saastot. Pitaa vaan ajatella positiviisesti sita saastoa ja sita mita kaikkee sen jalkeen onkin sitten varaa tehda :) paivaunelmissahan sita selvittiin viimekin vuosi siella :)
...
Darwinista ollaan lahdetty jatkamaan matkaa takaisin Perthiin...eli ei niinkaan jatkamaan vaan palaamaan sinne mista lahdettiinkin. Darwinissa lakoi hikoiluttaa siihen malliin etta oli jo aika lahteakin.
...
Nyt ollaan vaan ajettu ja ajettu ja ajettu, muutamassa paivassa reilut parituhatta kilsaa...ellei jopa kolme. Parin paivan paasta ollaan Perthissa ja mennaan kattomaan Megadethia ja Slayeria ennen Corriginiin paluuta. Jipii viljahommat odottaa :) huoh...tylsaa hommaa ja ei niinkaan huvittais menna, mutta minkas teet rahanahneena, sielta kun saa aika hyvat saastot. Pitaa vaan ajatella positiviisesti sita saastoa ja sita mita kaikkee sen jalkeen onkin sitten varaa tehda :) paivaunelmissahan sita selvittiin viimekin vuosi siella :)
...
Taalla on kylma...tai viilee. Darwinissa ei jaksanu olla kun oli niin hiki ja nyt kaipaa sinne jo takasin kun on iltaisin liian viilee :) kauheet akun taytyy laittaa pitkathousut jalkaan...ja kengat! Oon kavelly flip flopeilla niin kauan etten taida enaa pysya pystyssa normikengilla...perussuomalainen, saat ei oo koskaan hyvat :)
...
Mutta eipa taalla sen kummempia...valokuvia en oo juurikaan ottanu, kun on samat maisemat kun tannepain tullessakin. Kuhan vaan ilmottelen etta elossa ollaan kun puhelimessa ei oo taalla keskella mitaan minkaanlaista signaalia...pitaiskohan vaihtaa puhelinliittymaa???
...
Oh yeah, piti jo aikoja sitten pistaa ilmootus tanne, etta kun ja jos soittelette mulle tannepain ja vastaan mutta mitaan ei kuulu, niin pirauttakaa uudestaan. Joko vika on mun puhelimessa, linjoissa tai sitten vaan Darwinissa/Australiassa, mutta on puhelut patkiny aika raivostuttavasti jo jonkin aikaa. Ja kun Suomesta soittaa niin useesti nakyy vaan tuntematon numero tai joku ihme numero. Tiian kylla etta puhelu tulee Suomesta mutten tieda etta kenelta...eli jos puhelut patkii ja patkii tai ma en vaan vastaa, niin jattakaa aaniviesti tai pistakaa normiviestia, niin ma soittelen takasin kun tiian kuka mua on kaivannu :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)





